Sosiaalis-kulttuurinen hyvinvointi

Tällä sivulla esitetään alueellisen ekotehokkuuden mittaamista tukevien sosiaalis-kulttuuristen indikaattorien kehittymistä seuraavasti:

  1. Sosiaalis-kulttuuristen indikaattorien tilannekuva
  2. Sosiaalis-kulttuuristen indikaattorien valintaperusteet
  3. Pääindikaattorien kehittyminen vuodesta 1990
  4. Indikaattorikohtaiset kuvaajat ja analyysit
  5. ECOREG Sosiaalis-kulttuuristen indikaattorien aavistusmittarit

1. Sosiaalis-kulttuuristen indikaattorien tilannekuva

Kymenlaakson vuodet 2017-2019:

  • Vuosien 2018-2019 indikaattoriarvojen perusteella Kymenlaakson sosiaalisessa ja kulttuurisessa ympäristössä näkyy sekä muutosta parempaan että myös negatiivisen kehityksen piirteitä.
  • Vuonna 2019 Kymenlaakson työttömyysaste laski selvästi.
  • T&K –menot ovat maakunnassa edelleen matalat.
  • Sairastavuusindeksi on ollut kasvusuunnassa vuoden 2011 jälkeen.
  • Yöpymiset majoitusliikkeissä kasvoivat voimakkaasti vuonna 2017. Ulkomailta tulleiden matkailijoiden määrä oli 15,8 % suurempi kuin vuonna 2016.
  • Vuonna 2016 siirtolaisuus lisäsi maakunnan väestömäärää 794 hengellä kokonaismuuttoliikkeen oltua 197 henkeä negatiivinen
  • Loukkaantuneiden määrällä mitattuna Kymenlaakso oli vuonna 2017 maan keskiarvoon verrattuna turvattomampi tiellä liikkujalle, mutta kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtui valtakunnan keskiarvoa enemmän. Poliisin tietoon tulleiden rattijuopumusten määrä väheni vuonna 2017, mutta törkeitä rattijuopumuksia tilastoitiin hieman enemmän.
  • Yrittäjien määrä väheni vuonna 2016 52 hengellä yrittäjien osuuden työllisistä pysyttyä edellisvuoden tasolla.
  • Kunnallisvaalien 2017 koko maan keskimääräinen äänestysprosentti kasvoi 58,3 %:sta 58,8 %:iin, Kymenlaaksossa äänestysprosentti laski 57,2 %:sta 56,6 %:iin.
  • Kirjastolainat ovat hitaasti vähenemässä, mutta kirjastojen asema on kuitenkin pysynyt yllä hyvin.

Etelä-Karjalan vuodet 2017-2019:

  • Etelä-Karjalan sosiaalista ja kulttuurista ympäristöä kuvaavien mittareiden mukaan moni asia on pysynyt samankaltaisena edellisvuoteen verrattuna. Joidenkin sosiaalisten ja kulttuuristen ilmiöiden tila heikkeni maakunnassa. Muutokset huonompaan olivat kuitenkin pieniä. Kuitenkin myös kehitystä parempaan on.
  • Maakunta näyttäytyy venäläisten matkailijoiden myötä entistä selvemmin suosittuna matkailualueena. Yöpymiset majoitusliikkeissä ovat edelleen asukaslukuun verrattuna lukuisammat kuin Suomessa keskimäärin, vaikka vähentyneet selvästi vuoden 2013 huippuluvuista
  • Maakunnan työttömyys aleni jonkin verran vuonna 2018 ja jatkoi laskuaan myös 2019.
  • Työllisyysaste parani vuonna 2018 4,8 prosenttiyksikköä ja vuonna 2019 1,7 prosenttiyksikköä. Huoltosuhde pysyi samana.
  • Etelä-Karjalassa sairastavuusindeksi on pysytellyt pitkään melko vakiintuneella tasolla ja hieman maan keskiarvon yläpuolella.
  • Vastasyntyneiden elinajanodote on kehittynyt valtakunnan keskiarvon mukaisesti.
  • T&K –menot nousivat vuonna 2018 edellisvuodesta hieman. Etelä-Karjala menestyy suurten keskusalueiden jälkeen kohtalaisen hyvin toiminnan rahoituksessa.
  • Kirjastolainoissa maakunta on edelleen maan keskiarvon alapuolella.
  • Maakunnassa tapahtuneet henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet vähentyivät ja kavensivat siten eroa koko maan keskiarvoon vuonna 2018 ja 2019.
  • Väkivaltarikosten määrä ja suhde koko maan tasoon pysyivät lähellä edellisvuoden tasoa.
  • Liikennerikosten määrä on ollut kasvusuunnassa vuoden 2016 jälkeen.
  • Syksyn 2017 kunnallisvaaleissa äänestysprosentin koko maan keskiarvo laski, samoin Etelä-Karjalan. Pitkän ajan vähennys on maakunnassa hieman suurempi kuin Suomessa keskimäärin.

Palaa sivun ylälaitaan

2. Sosiaalis-kulttuuristen indikaattorien valintaperusteet

Alueellisen ekotehokkuuden mittaamista tukevien sosiaalis-kulttuuristen indikaattorien alkuperäinen kehitystyö- ja valintaprosessi toteutettiin ECOREG-hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana vuosina 2002-2004. Vuodesta 2005 lähtien indikaattoreita on kehitetty ECOREG-prosessin ohjaus- ja asiantuntijaryhmissä. Tällä hetkellä seurantamallin sosiaalis-kulttuurisia indikaattoreita on 23 kappaletta (pääindikaattorit), jotka jakautuvat seuraaviin teemoihin: väestönmuutos, työ, syrjäytyminen, terveys, turvallisuus, koulutus, kulttuuri ja paikallisidentiteetti. Teemat voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan: ensimmäiset neljä kuvaavat yhteiskunnan tämänhetkistä tilaa ja “teollisuuden raaka-aineita”, viimeiset neljä taas alueen houkuttelevuutta ja potentiaalia väestön lisäämiseksi.

Palaa sivun ylälaitaan

3. Pääindikaattorien kehittyminen vuodesta 1990

Seuraavissa kuvaajissa on esitetty jokaisesta viidestä pääteemasta (väestönmuutos, työ, syrjäytyminen, terveys ja turvallisuus) yksi indikaattori.

Kymenlaakson eräiden sosiaalis-kulttuuristen indikaattorien kehittyminen vuodesta 1990 (1990=1000)
Kymenlaakson eräiden sosiaalis-kulttuuristen indikaattorien kehittyminen vuodesta 1990 (1990=1000)

HYVINVOINTI: Huoltosuhde kasvoi vuoteen 1993 asti ja parani aina vuoteen 2008 asti, jonka jälkeinen nousu taittui 2010-luvun puolivälissä. Työttömyysasteen 1990-luvun alussa alkanut jyrkkä nousu kääntyi laskuun vuosikymmenen puolivälissä ja parani vuoteen 2008 asti, jonka jälkeinen nousu taittui 2010-luvun puolivälissä. Toimeentulotukea saaneiden määrä kasvoi vuoteen 1996 asti, jonka jälkeen laskusuunta kesti vuoteen 2008 asti ja on ollut sen jälkeen kasvusuuntainen. Alle 65-vuotiaana kuolleiden vaihteli tasaisesti vuoteen 2009 asti, jonka jälkeen on ollut selkeästi laskussa. Väkivaltarikosten määrä on ollut kasvusuuntainen 2000-luvun alusta lähtien.

Etelä-Karjalan eräiden sosiaalis-kulttuuristen indikaattorien kehittyminen vuodesta 1990 (1990=1000)
Etelä-Karjalan eräiden sosiaalis-kulttuuristen indikaattorien kehittyminen vuodesta 1990 (1990=1000)

HYVINVOINTI: Huoltosuhde oli heikoimmillaan 1990-luvun puolivälissä ja laski vuosituhannen vaihteeseen kehittyen tämän jälkeen tasaisesti 2010-luvun alkuun asti, jonka jälkeen on ollut lievästi noususuuntainen. Työttömyysaste oli korkeimmillaan 1990-luvun alkupuolella kääntyen laskusuuntaiseksi vuoteen 2009 asti, jonka jälkeinen kasvusuuntaus taittui laskuun 2010-luvun puolivälissä. Toimeentulotukea saaneiden määrä kasvoi vuoteen 1997 saakka, jonka jälkeinen laskusuuntaus taittui vuoden 2009 tienoilla ja tasainen kehitys kääntyi noususuuntaiseksi 2010-luvun puolivälissä. Alle 65-vuotiaana kuolleiden määrä kehittyi tasaisesti 2010-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen lähti selvään laskuun. Väkivaltarikosten määrä kasvoi tasaisesti 2010-luvun vaihteeseen asti, jonka jälkeen määrä on vaihdellut voimakkaasti.

Palaa sivun ylälaitaan

4. Indikaattorikohtaiset kuvaajat ja analyysit

Alla olevassa listassa on kaikki ECOREG-mallin sosiaalis-kulttuurista hyvinvointia kuvaavat indikaattorit. Klikkaamalla indikaattorin perässä olevia linkkejä (Kymenlaakso, Etelä-Karjala), avautuu linkin alta ko. indikaattorin kuvaaja sisältäen lyhyen indikaattorikohtaisen analyysin sekä kehitystä/tasoa kuvaavan liikennevalo-osoittimen.

Teema: Väestönmuutos

S1. Nettomuuttoliike : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

S2. Luonnollinen väestönmuutos : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

S3. Huoltosuhde : KymenlaaksoEtelä-Karjala

S4. Ulkomaalaisten määrä : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

S4. Ulkomaalaisten osuus : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Teema: Työ

S5. Työttömyysaste : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

S5a. Alle 25-vuotiaiden virta yli 3 kk:n työttömyyteen : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

S5b. Virta yli 3 kk:n työttömyyteen : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

S5c. Ulkomaalaisten työttömyysaste : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

S5d. Työllisyysaste : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

S6. Palvelujen osuus työllisistä : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

S7. Yrittäjien osuus työllisistä : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

S8. Sukupuolten palkat : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

S9. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Teema: Syrjäytyminen

S10. Toimeentulotukea saaneet : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

S11. Itsemurhat : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Teema: Terveys

S12. Alle 65-vuotiaana kuolleet : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

S13. Vastasyntyneiden elinajanodote : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

S14. Sairastavuusindeksi : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Teema: Turvallisuus

S15. Liikennerikokset : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

S16. Väkivaltarikokset : KymenlaaksoEtelä-Karjala

S17. Tieliikenneonnettomuuksissa menehtyneet : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

S17. Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Teema: Koulutus

S18. Keski- ja korkea-asteen tutkinnot : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

S19. T & K – menot : KymenlaaksoEtelä-Karjala

Teema: Kulttuuri

K1. Opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

K2. Kirjastolainojen määrä : KymenlaaksoEtelä-Karjala

Teema: Paikallisidentiteetti

K3. Kunnallisvaalien äänestysprosentti : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

K4. Yöpymisvuorokaudet majoitusliikkeissä : KymenlaaksoEtelä-Karjala

Palaa sivun ylälaitaan

5. ECOREG-sosiaalis-kulttuuristen teemojen aavistusmittarit

Alla on esitetty yksinkertaistettu arviointimatriisi ECOREG-mallin sosiaalis-kulttuuristen indikaattorien kehityksen ja tason seurantaan. Tulokset yhdistetään tämän sivuston Ekotehokkuus-välilehden ECOREG-aavistusmittariston viisarikuvaajaan. Vastaava arviointi on toteutettu vuosittain vuodesta 2005 ja ECOREG-aavistusmittaristo seuraa tämän kokonaisindikaattorin kehitystä yhtenä seurantaparametrina.

Palaa sivun ylälaitaan