Talousindikaattorit

Tällä sivulla esitetään ECOREG-mallissa seurattavat talousindikaattorit seuraavasti:

  1. Talousindikaattorien tilannekuva
  2. Talousindikaattorien valintaperusteet
  3. Pääindikaattorien kehittyminen vuodesta 1990
  4. Indikaattorikohtaiset kuvaajat ja analyysit
  5. ECOREG-talousteemojen aavistusmittarit

1. Talousindikaattorien tilannekuva

Kymenlaakson viime vuosien talouskehityksestä:

  • Kymenlaakson talous on kasvanut lähes koko tarkastelukauden ajan, mutta koko maahan verrattuna kasvu on ollut kuitenkin hidasta.
  • Metsäteollisuuden osuus maakunnan arvonlisäyksestä on painunut 1997 tason alapuolelle, mihin pääsyynä voidaan pitää kansainvälistä suhdannetilannetta sekä euron nopeaa vahvistumista dollariin nähden.
  • Maakunnallisessa BTV -indikaattorivertailussa Kymenlaakso on selvästi maan keskitason alapuolella; ongelmana on ollut erityisesti tuotannon heikko kehitys.
  • Arvonlisäys asukasta kohti oli tarkastelukauden alussa vähän korkeampi kuin koko Suomessa, mutta 2000-luvulla kehitystrendi noudattelee melko tarkoin koko maan kehitystä. Arvolisäyksen korkea taso asukasta kohti johtuu teollisuuden ja erityisesti metsäteollisuuden vaikutuksesta.
  • Paperiteollisuuden ja liikennettä palvelevan teollisuuden osuudet alueen työpaikoista ovat moninkertaiset koko maan vastaaviin osuuksiin nähden; paperiteollisuuden osuuden laskua kompensoi lisääntyvän transiton mukanaan tuoma liikennealan vahva kasvu.
  • Yrittäjien osuus työllisistä on Kymenlaaksossa edelleen alhainen, mutta yritysten nettolisäys noudattelee maan keskitasoa. Kymenlaakson seutukuntien yritystoimintaa voidaan kuitenkin pitää kasvuhakuisena ja uudistuvana.
  • Kymenlaakson satamien aluetaloudelliset vaikutukset ovat myönteiset ja työllisyysvaikutukset merkittäviä. Laivaliikenne katsotaan yleisesti ekotehokkaaksi, mutta erityisesti alueellisesti lisääntyvä rekka-autoliikenne kuormittaa Kymenlaakson maakunnan ympäristöä ja vaikuttaa kielteisesti tieverkon toimivuuteen sekä turvallisuuteen.

Etelä-Karjalan viime vuosien talouskehityksestä:

  • Etelä-Karjalan maakunnan taloudessa metsäteollisuudella on merkittävä rooli työllistäjänä ja metsäteollisuuden suhteellinen osuus arvonlisäyksestä on Etelä-Karjalassa suurin koko maassa. Näin ollen metsäteollisuuden suhdannevaihtelut ja tuotantoa koskevat ratkaisut heijastuvat voimakkaina maakunnan talouteen ja työllisyyteen. Maakunnan talous on näin alttiina myös kansainvälisen talouden heilahduksille.
  • Puuraaka-aineen takkuileva ja epävarma saanti Venäjältä on merkittävä huolenaihe metsäteollisuuden tulevaisuudelle. Vaihtoehtoisten raaka-aineiden vaikea saanti tai käyttöönotto pakottaa kehittämään vähemmän raaka-aineita kuluttavia korkean teknologian tuotteita. Etelä-Karjalan metsäteollisuuden tuloskuntoa pidetään kuitenkin niin hyvänä, että tuotantolaitosten säilyttäminen ja kehittäminen on liiketaloudellisesti perusteltua. Korvaavia työpaikkoja kuitenkin tarvitaan ja niitä haetaan palveluista.
  • Kotimaisen kysynnän lisäksi mm. venäläisten matkailijoiden palvelutarve lisää alan mahdollisuuksia alueella.
  • Tieto- ja kommunikaatioteknologian kehitys on ollut maakunnassa melko vaatimatonta ja kaiken kaikkiaan Etelä-Karjalan tuotannon teknologiaintensiivisyys suhteessa tuotoksen arvoon jää matalaksi.
  • Kasvavan transitoliikenteen positiivisten työpaikka- ja talousvaikutusten arvoa syö sen aiheuttamat melu, päästöt ja liikenneonnettomuudet.

Paluu sivun yläreunaan

2. Talousindikaattorien valintaperusteet

Kaakkois-Suomen ekotehokkuustarkasteluun valittuja indikaattoriteemoja on kolme; yksi talouden yleisille taustatekijöille ja kaksi taloudelle. Osa indikaattoreista kuvaa alueen kehitystä ajassa ja osa soveltuu erityisesti alueiden välisiin vertailuihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty ECOREG-tarkasteluun valitut teemat, indikaattorit sekä niiden liittymät ekotehokkuuteen.

TEEMALiittymä ekotehokkuuteenECOREG-talousindikaattorit
TaustatekijätSuhteutuslukuja alueiden välisessä vertailussaT1. Alueen kokonaispinta-ala
T2. Keskiväkiluku
T3. Väentiheys
TalouskasvuSekä Arvonlisäystä että bruttokansantuotetta voidaan käyttää kokonaistalouden ekotehokkuusindikaattorin osoittajana mittaamaan tuotettuja taloudellisia arvoja. Asukasta ja pinta-alaa kohti lasketut suhdeluvut helpottavat alueiden välistä vertailua.T4. Arvonlisäys
T5. Arvonlisäys asukasta kohti
T6. Bruttokansantuote
T7. Bruttokansantuote asukasta kohti
T8. Bruttokansantuote pinta-alaa kohti
Väestön taloudellinen hyvinvointiVoidaan käyttää ekotehokkuusindikaattorin osoittajana, kun taloudellisen hyvän mittaimessa halutaan painottaa enemmänkin väestön toimeentuloa kuin taloudellista toimeliaisuutta sinänsäT9. Käytettävissä oleva tulo asukasta kohti

Paluu sivun yläreunaan

3. Pääindikaattorien kehittyminen vuodesta 1990

ECOREG 2020-mallissa ympäristöindikaattorien suhdelukuina käytetään pääasiassa indikaattoria T4. Arvonlisäys ja sosiaalis-kulttuuriset indikaattorit on suhteutettu indikaattoriin T9. Käytettävissä oleva tulo asukasta kohti. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan arvonlisäyksen sekä käytettävissä olevan tulon suhteellinen kehitys vertailuvuodesta 1990 (1990=1000).

Paluu sivun yläreunaan

……………………………………………………………………………………………………………………………………………………

4. Indikaattorikohtaiset kuvaajat ja analyysit

Alla olevassa listassa on kaikki ECOREG-mallin talousindikaattorit. Klikkaamalla indikaattorin perässä olevia linkkejä (Kymenlaakso, Etelä-Karjala), avautuu linkin alta ko. indikaattorin kuvaaja sisältäen lyhyen indikaattorikohtaisen analyysin sekä kehitystä/tasoa kuvaavan liikennevalo-osoittimen.

TEEMA: Taustatekijät

T1. Alueen kokonaispinta-ala : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

T2. Keskiväkiluku : KymenlaaksoEtelä-Karjala

T3. Väentiheys : KymenlaaksoEtelä-Karjala

TEEMA: Talouskasvu

T4. Arvonlisäys : KymenlaaksoEtelä-Karjala

T4. Metsäteollisuuden osuus arvonlisäyksestä Kymenlaakso, Etelä-Karjala

T5. Arvonlisäys asukasta kohti: KymenlaaksoEtelä-Karjala

T6. Bruttokansantuote: KymenlaaksoEtelä-Karjala

T7. Bruttokansantuote asukasta kohti: KymenlaaksoEtelä-Karjala

T8. Bruttokansantuote pinta-alaa kohti: KymenlaaksoEtelä-Karjala

TEEMA: Väestön taloudellinen hyvinvointi

T9. Käytettävissä oleva tulo asukasta kohti: KymenlaaksoEtelä-Karjala

Paluu sivun yläreunaan

5. ECOREG-talousteemojen aavistusmittarit

Alla on esitetty yksinkertaistettu arviointimatriisi ECOREG-talousindikaattorien kehityksen ja tason seurantaan. Tulokset yhdistetään tämän sivuston Ekotehokkuus-välilehden ECOREG-aavistusmittariston viisarikuvaajaan. Vastaava arviointi on toteutettu vuosittain vuodesta 2005 ja ECOREG-aavistusmittaristo seuraa tämän kokonaisindikaattorin kehitystä yhtenä seurantaparametrina.

ECOREG-talousteemojen aavistusmittari
ECOREG-talousteemojen aavistusmittari

Paluu sivun yläreunaan